Muistatko, milloin viimeksi olet voittanut omat pelkosi? Saatko mieleesi tilanteen, jossa olet kertonut rohkeasti mielipiteesi, vaikka sydämesi on jännityksestä pyrkinyt ulos rinnastasi ja sanat ovat tahtoneet jäädä kurkkuun kiinni? Tai ehkä olet tehnyt jotain itsellesi merkityksellistä, jota et uskonut uskaltavasi ikinä tehdä? Jos saat kiinni tällaisista tilanteista tai hetkistä, muistat varmaan, miten hyvältä pelkoa päin meneminen ja itsensä ylittäminen on tuntunut!
Epäonnistumisen pelko on suurin tyrmääjämme elämässämme!
Meissä jokaisessa on valtava potentiaali vaikka mihin! Suurin este tiellämme on kuitenkin usein oma mielemme – mielemme, joka kylvää epäonnistumisen pelon siemeniä ympärillemme ja kuiskuttelee korvaamme lannistavia lauseita, joiden alla suurempikin arjen supersankari kadottaa luottamuksensa. Tuo sama pelko ohjaa pahimmillaan elämän suuria valintojamme kuin myös jokapäiväisiä ja arkisia kohtaamisiamme niin työssä kuin vapaa-ajalla.
Epäonnistumisen pelko on suurin tyrmääjä arjessamme
Useimmat meistä muistavat elämänsä varrelta hetkiä, joissa väärästä vastauksesta tai toiminnasta sakotettiin tai meidät tyrmättiin. Itse olin koulussa hyvin arka ja vaikka olisin tiennyt opettajan esittämiin kysymyksiin vastaukset, viittasin harvoin pelätessäni, että ehkä en sittenkään tiedä ja osaa – ja nolaan itseni ja minulle nauretaan.
Monelle on varmasti tuttua myös työyhteisöstä tilanteet, joissa pelko estää toimimasta tai saa ajattelumme lukkiutumaan ja suumme sulkeutumaan. Yksi hyvin tavallinen esimerkki on työyhteisön yhteiset palaverit, joissa yritetään suunnitella jotakin tulevaa projektia, mutta ideoita ei meinaa syntyä. Todellisuudessa jokaisen pöydän äärellä istuneen päässä on syntynyt jo useita erilaisia ajatuksia, mutta ne eivät ole päässeet sisäisen sensuurimme läpi niin, että ne olisi sanottu ääneen. Tyrmäämme jatkuvasti omia – mutta myös toisten – ajatuksia jo varmuuden vuoksi, ennakolta, ennen kuin näitä ideoita on edes ehditty tutkia tai pohtia loppuun asti. Miksi näin on?
Yksi syy ajatuksiemme ja ideoittemme sensuroimiseen voi olla kasvojen menettämisen pelko. Pelkäämme sitä, että ideamme ei saa kannatusta ja meidät ja ajatuksemme leimataan tyhmäksi. Voimme myös pelätä, että toteutumisasteelle päästyään ideamme tai ehdotuksemme osoittautuukin flopiksi. Pelkäämme ja häpeämme epäonnistumista niin paljon, että emme uskalla edes yrittää. Toisaalta saatamme tyrmätä myös muiden ideat, koska emme voi uskoa kenenkään toisenkaan ajatuksiin tai haluamme löytää "kuningasidean", sen takuuvarman ja täydellisen - ja niin pitkään kuin emme tällaista koe löytävämme, näemme parhaaksi pitäytyä vanhassa - tutussa ja turvallisessa.
Montako mahdollisuutta sinä aiot vielä hukata elämässäsi?
Onkin hyvä tiedostaa, että aina kun annamme pelollemme vallan, suljemme ovia niin itseltämme kuin toisilta. Me opimme jo varhain sensuroimaan sekä itseämme että tekemisiämme. Tämä on periaatteessa hyvä asia. Olisimme toimintakyvyttömiä ilman kykyä kontrolloida omia impulssejamme tai tehdä päätöksiä esimerkiksi siitä, milloin ja miten toimimme missäkin tilanteessa. Kuitenkin kun tähän lisätään meihin iskostettu vankka usko siitä, että yksi tapa tehdä on oikea ja toinen väärä, rajoitamme paitsi käyttäytymistämme, myös ajatteluamme välttyäksemme epäonnistumisilta. Tällainen toiminta kadottaa spontaaniuden ja tappaa myös luovuuden - sekä kaiken kasvun ja kehityksen.
Joka kerta, kun sanomme epäonnistumisen pelosta tai tottumuksesta ”ei” sen sijaan, että sanoisimme ”kyllä”, hukkaamme aina yhden mahdollisuuden.
Avaa siis ovet mahdollisuuksille ja löydä spontaanimpi ja luottavaisempi tapa olla vuorovaikutuksessa ja suhtautua asioihin! Itsensä ylittäminen on monesti palkitseva tila ja välttämättömyys kehitykselle.
Tee se itse -vinkit:
- Kokeile sanoa "kyllä" sellaisissa tilanteissa, joissa totutusti sanoisit "ei".
- Sano "kyllä" myös omille sekä toisten ajatuksille!
- Ole rohkeasti ensimmäinen - vaikka et edes tietäisi, mihin olet ryhtymässä!
- Unohda varman päälle pelaaminen - jaa ajatuksiasi ja ideoitasi keskeneräisenä ja raakileina!
- Uskalla näyttää oma erehtyväisyytesi ja naura hyväntahtoisesti itsellesi ja omille mokillesi!
- Tee paljon virheitä. Epäonnistu usein ja ota opiksesi. Oppiminen edellyttää virheiden tekemistä ja luovuus edellyttää oppimista.
- Iloitse epäonnistumisistasi ja rohkeudestasi!
- Muista, että useimpiin kysymyksiin on useita oikeita vastauksia.
Jos haluat kehittää omaa spontaaniuttasi ja hetkeen heittäytymisen taitojasi, tule mukaan järjestämälleni ”Iloa arkeen improvisaatiosta” –kurssille. Kurssi järjestetään 2.-3.4.2016 Tuusulassa, Teatteri Hyrylän tiloissa. Kurssilla pääset luvan kanssa leikittelemään, rikkomaan lempeästi totuttuja rajojasi ja herättelemään omaa sisäistä improvisoijaasi - päästämään irti kontrolloivasta mielestäsi ja mokailemaan luvan kanssa ja ilolla! Kurssi ei vaadi aiempaa kokemusta improvisaatiosta – avoin mieli on tärkeintä!
Improvisaatioharjoittelu on auttanut monia käsittelemään epäonnistumisen pelkoa ja päästämään irti sisäisestä perfektionistista sekä löytämään työkaluja avoimeen ja läsnäolevaan vuorovaikutukseen.
Järjestän myös työyhteisöille esiintymistaidon valmennuksia, joista jokainen työssään esiintyvä hyötyy! Ota yhteyttä, niin jutellaan lisää!
Uskalla olla oma itsesi - aidosti läsnä, tässä ja nyt!