Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Onko sinun työpaikallasi "Tunnesäilytys"?

Lisätty 23.03.2016

Oletko kuullut tarinan Tapsasta, Tavallisesta työntekijästä? Joka aamu töihin tullessaan Tapsa ripustaa takkinsa eteisaulan vaatesäilytykseen. Ennen työpisteelleen siirtymistä Tapsa pysähtyy vielä toisen naulakon äärelle, jonka yläpuolella lukee punaisin kirjaimin ”Tunnesäilytys - työnantaja ei vastaa säilytykseen jätetyistä tunteista”. Tunnesäilytyksessä on nimikoidut paikat jokaiselle tunteelle. Tapsa ripustaa tottuneeseen tapaan tunteensa narikkaan: epävarmuus, pelko, suru, viha, katkeruus, syyllisyys, kateus ja epätoivo roikkuvat naulakossa siisteissä riveissä. Solmio suoraksi ja Tapsa on valmis töihin – suupielet ylöspäin!

Absurdi ajatus, eikö totta! Tapsa Tavallinen työskentelee kuitenkin aivan tavallisessa yrityksessä – sellaisessa, jossa tunteille ja tunteilulle ei ole sijaa. Tunteet eivät kuulu työpaikalle, sanoo Tapsan pomo, toiminnan ja tuloksen keulakuva.

 

Vaikka työelämässä on alettu ymmärtämään se, miten tunteet vaikuttavat suorituskykyyn, edelleen työpaikoilla tunteet voivat olla punainen vaate, joka olisi parempi jättää eteisaulaan ja poimia sieltä mukaan kotiin lähdettäessä – varsinkin ne negatiiviset tunteet! Ihmisen tunne-elämä ei ole kuitenkaan eroteltavissa kuin karkkipussin mustat ja värikkäät karkit. Jos kiellämme itseltämme ja toisilta vaikeat tunteet, emme pian tunne mitään. Pitkään jatkuneena negatiivisten tunteiden alas painaminen on myös terveysriski. Jossain kohtaa Tapsa Tavallisenkin kuppi kaatuu ja narikan koko komeus räsähtää niskaan.

 

Negatiiviset tunteet voivat tukea kehitystä ja kehittymistä

Tunteet kuuluvat elämään ja siten myös työpaikoille. Tunteet vaikuttavat mm. ajatteluumme, päätöksentekoon, motivaatioon, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja työilmapiiriin sekä suorituskykyymme ja tulokseen. Koska tunteet vaikuttavat toimintamme taustalla, on järkevää hyödyntää ja valjastaa ne mieluummin rakentavaan käyttöön kuin yrittää peittää ja unohtaa ne. Negatiiviset tunteet voivat tukea kehittymistä ja kehitystä, jos niihin osataan suhtautua myönteisesti. Ratkaisevaa onkin osata hyödyntää vallitsevia tunteita, tiedostaa millaisia tunteita tarvitaan työn sujumisen kannalta ja miten noita tunteita voi herätellä. Työelämän tunnetaitojen ja tunteiden johtamisen asiantuntija psykologi, kirjailija Jarkko Rantanen on todennut, että positiiviset tunteet ovat usein seurausta negatiivista tunteista. Helpotus, kiitollisuus, myötätunto ja itsensä ylittämisen riemu ovat hyviä esimerkkejä tunteista, joiden syntymisen edellytyksenä on usein joku negatiivinen tunne, kuten epävarmuus, pelko tai epätoivo. Kun nämä tunteet tulevat kohdatuiksi, tulee tilaa myönteisille tunteille.

 

Opi huomaamaan positiiviset tunteet

Me koemme positiivisia tunteita itse asiassa paljon enemmän kuin negatiivisia. Eloonjäämisen vuoksi aivomme ovat kuitenkin ohjautuneet huomaamaan kielteiset tunteet myönteisiä helpommin ja ne aiheuttavatkin voimakkaampia fysiologisia reaktioita. Tarvitaankin taitoa tunnistaa ja vahvistaa myös myönteisiä tunteita. Kiinnitä siis huomio vaikkapa siihen, kuinka usein päivän aikana hymyilet. Usein hymy ja pienet naurahdukset menevät meiltä ohi huomaamatta - ja samoin ohitamme positiiviset tunteet ja nuo hetket, jotka saavat meidät hymyilemään.


Jos kiinnostuit aiheesta, tutustu Intovaattorin Työnilon valmennuksiin!