Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Millaista kieltä sinä puhut? – Lue vinkit rakentavampaan vuorovaikutukseen

Lisätty 29.03.2016

Lähestytkö sinä omassa työyhteisössäsi ja arjessasi toista ihmistä ojentamalla moitekäden vai toivekäden? Kun käytämme kieltämme väärin, lisäämme pelkoa ja kielteisyyttä ja myrkytämme näin sekä omaa sisintämme että ympäristöämme. Luomme elämäämme kaikella, mitä suustamme päästämme ja millaisia ajatuksia vahvistamme.

Valituspuhe latistaa ja sitoo huomiomme puutteisiin ja virheisiin. Usein saatamme huomaamattamme käyttää ilmaisuja aina, ei koskaan, joka kerta, taas sinä teit noin! Tiedät varmasti, miten ikävältä tuntuu kuulla, että unohdit taas sovitun, et koskaan ole ajoissa, loukkaannut aina etkä koskaan ajattele muita kuin itseäsi. Kun päälle lisätään vielä perustelut siitä, miten paljon harmia sinä saat aikaan käyttäytymiselläsi, useimmat meistä haluavat puolustautua, alkavat esittää vastasyytöksiä, selittää ja perustella omaa käyttäytymistään ja pian ollaan ongelmien noidankehässä yhä syvemmällä.

 

Kokeile siis tarkastella puhettasi ja tapaasi viestiä. Arvostava puhe kohottaa mielialaa, yhdistää ihmisiä ja luo mahdollisuuksia. Mitä jos kokeilisit jo tänään parantaa omaa viestinnän laatuasi ja kommunikoida tavalla, joka kannustaa, motivoi, luo hyvää ja antaa tunnustusta?

 

Kun seuraavan kerran huomaat epäkohdan töissä tai kotona, kokeile ojentaa keskustelukumppanillesi toivekäsi ja noudata seuraavaa yksinkertaista viiden sormen kaavaa, jossa peukalo ottaa kontaktin, etusormi esittää toiveen, keskisormi nimeää konkreettiset hyödyt, nimetön valaa uskoa ja pikkurilli vahvistaa sopimuksen.

 

 

Toivekäsi mahdollistaa rakentavan vuorovaikutuksenToivekäsi mahdollistaa rakentavan vuorovaikutuksen1. Ota kontakti ja luo tila avoimelle vuorovaikutukselle: ”Hienoa, että tapasin sinut juuri nyt. Minulla olisi eräs asia, josta haluaisin keskustella kanssasi – sopiiko sinulle, että jutellaan nyt hetki?”

 

2. Käännä ongelma toiveeksi. Sen sijaan, että syyttäisit toista, kerro, mitä sinä toivot häneltä tilalle. Jos ongelma on ”jatkuva myöhästely”, älä aloita keskustelua kertomalla, miten työtoverisi on aina myöhässä eikä koskaan kunnioita toisten aikaa, vaan kerro suoraan sen sijaan se, miten toivot hänen vastaavissa tilanteissa jatkossa toimivan.

 

3. Perustele toiveesi tai ehdotuksesi ja kerro, mitä hyötyä siitä on sinulle itsellesi ja muille: ”Jos pääsemme aloittamaan ajallaan palaverimme, pysymme aikataulussa, ehdimme käsitellä sovitut asiat ja pääsemme kaikki ajoissa lounaalle.” Todennäköisesti asianomainen löytää itse myös hyötyjä toimintansa muutoksesta hänelle itselleen.

 

4. Luo uskoa ja optimismia siihen, että henkilö pystyy toimimaan toivomallasi tavalla. Tuo esille hänen aiemmat onnistumiset ja kerro, miksi uskot keskustelukumppanisi kykenevän toimimaan toiveesi mukaisesti.

 

5. Tee sopimus ja anna palautetta. Annettuamme toiselle ihmiselle palautetta meidän tulisi jollakin tavalla päättää keskustelu. Kysy siis vaikkapa, millainen mieli toiselle keskustelusta jäi tai voit antaa positiivista palautetta siitä, että pystyitte puhumaan asiasta hyvässä hengessä ja kiittää, että saitte asian sovittua.

 

Kaikki harkitsematon puhe ja liioittelu vahingoittavat, kun taas oikein valittu kielenkäyttö edistää hyvinvointia.

 

Jos haluat vahvistaa positiivista vuorovaikutusta ja työniloa yhteisössäsi, tutustu myös Intovaattorin Reseptillä Naurua -työnilon valmennuksiin!